UKK/FAQ

Katso myös kohta Toimintaohjeita

Lailliseen työtaisteluun osallistuminen ei vie oikeutta tulospalkkioon

Yritykset ovat asettaneet tulospalkkioidensa ehtoihin kohdan, jossa tulospalkkion voi menettää osallistumalla laittomiin työtaisteluihin.

Kuka on ylempi toimihenkilö?

Ylemmät toimihenkilöt ovat työssä erikoistietoja ja -taitoja vaativissa asiantuntijatehtävissä tai kuuluvat yrityksen keskijohtoon. Työlle on ominaista itsenäisyys, vastuu ja korkean koulutuksen sekä ammattitaidon takaamat valmiudet. Hän ei kuulu yrityksen ylimpään johtoon. Ylemmällä toimihenkilöllä on useimmiten ylempi- tai alempi korkeakoulututkinto ja hän on tutkintoaan vastaavissa tehtävissä. Ylemmäksi toimihenkilöksi voi edetä myös pelkän työkokemuksen avulla.

Usein työsopimuksessa on maininta siitä, onko työntekijä ylempi toimihenkilö, sekä mitä työehtosopimusta häneen sovelletaan. Yleensä tulkinnan siitä, onko henkilö ylempi toimihenkilö, tekee työnantaja, mutta viimekädessä sen, onko henkilö ylemmän toimihenkilön asemassa, ratkaisevat työtehtävät. Tulkintaetuoikeus asiassa on kuitenkin työnantajalla.

Toimihenkilöunionin (TU:n) sopimuksen piirissä olevat toimihenkilöt saivat huhtikuussa yleiskorotuksen 0,5 %, nämä henkilöt eivät ole ylempiä toimihenkilöitä. Joidenkin ylempien toimihenkilöiden palkkoja korotettiin myös 0,5 %, mutta vasta kesä- heinäkuussa. 

Saako ylempi toimihenkilö kieltäytyä ylitöistä ja vapaa-ajalla matkustamisesta?

Työntekijä ja työnantaja sopivat työsopimuksella työnteosta eli työtehtävistä, työajasta sekä tästä maksettavasta palkasta. Tyypillisesti metsäteollisuudessa työajaksi on sovittu 8 h/päivä. Tämän ulkopuolinen aika on vapaa-aikaa, jonka käytöstä työntekijä päättää täysin itsenäisesti.

Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työskentelemästä tai matkustamasta työsopimuksessa sovitun ajan ulkopuolella; työnantajan direktio-oikeus ei ulotu ihmisten vapaa-aikaan.

Onko ylityökielto laillinen painostustoimenpide?

YTN toteuttaa ainoastaan laillisia painostustoimenpiteitä.

YTN on sopijaosapuoli Metsäteollisuus ry:n kanssa paperiteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa.

YTN:llä on oikeus osana sopimusneuvotteluja julistaa ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kielto. Asia on ilmoitettu myös valtakunnansovittelijalle, vaikka laki työriitojen sovittelusta ei edellytäkään tätä vielä ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellon osalta.

Pelkään, että kieltäytymiseni ylitöistä tai vapaa-aikana matkustamisesta saattaa aiheuttaa työpaikallani ristiriitoja. Voinko jäädä tästä syystä painostustoimenpiteiden ulkopuolelle? 

YTN:n hallitus on päättänyt asettaa ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellon paperiteollisuuden ylemmille toimihenkilöille, jotta alalle saataisiin hyväksyttävissä oleva työehtosopimus.

Kiellon ulkopuolelle on rajattu ainoastaan suojatyöt eli työtehtävät, joiden hoitamatta jättäminen saattaisi vaarantaa ihmisten tai ympäristön turvallisuutta. Kyseiset rajaukset on sovittu paikallisesti ja vahvistettu liitossa.

Erityisen painavista syistä on mahdollista hakea YTN:n keskuslakkotoimikunnalta työlupaa painostuksen alla oleviin tehtäviin. Työlupaa hakee työnantaja. Luvan saanti edellyttää neuvottelua paikallisen henkilöstöedustajan kanssa. Työluvista päättää YTN:n keskuslakkotoimikunta.

Työlupa-anomukset toimitetaan s-postilla Jaana Sääksbergille. Osoite on jaana.saaksberg(ät)ytn.fi

Työnantajan painostusta rikkoa laillinen työtaistelutoimi ei pidä suvaita. Mikäli työnantajan puolelta ilmenee epäasiallista käytöstä, kuten uhkailua tai painostusta kiellon rikkomiseen, tulee ottaa yhteyttä välittömästi omaan henkilöstön edustajaan sekä YTN:öön. 

Pitääkö ylemmille toimihenkilöille maksaa ylityökorvaus?

Työaikalain mukaan jokaisella työaikalain piiriin kuuluvalla ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus tekemästään ylityöstä. Suurin osa ylemmistä toimihenkilöistä on työaikalain piirissä.

Työaikalain ulkopuolelle jääminen vaatii erittäin korkeaa asemaa yrityksessä, yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamista tai siihen välittömästi rinnastettavaa itsenäistä tehtävää. Laki määrittelee asian näin: Työaikalakia ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. (TAL 1. luku 2 §)

Olen sopinut työsopimuksessa ylitöiden korvaamisesta ns. könttäkorvauksella. Sitooko tämä minut tekemään ylitöitä?

Laillisesti ylitöiden korvaamisesta kuukausittaisella kertakorvauksella eli könttäkorvauksella voivat työsopimuksella sopia johtavassa asemassa olevat tai ne, joilla on muita työntekijöitä suoranaisina alaisinaan ja joiden tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä. Johtavassa asemassa oleva ottaa osaa johdettaviensa työhön vain tilapäisesti. Itsenäiset asiantuntijat, joilla ei ole alaisia, eivät ole johtavassa asemassa. (TAL 39 §)

Vaikka ylempi toimihenkilö olisi sopinut ylitöiden korvaamisesta erillisellä, peruspalkan lisäksi maksettavalla kuukausikorvauksella eli könttäkorvauksella, hänellä on täysi oikeus kieltäytyä tekemästä ylityötä tai käyttämästä vapaa-aikaansa matkustamiseen.

Laittomasti sovittu könttä on itse asiassa osa palkkaa, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti ottaa pois. Mikäli työntekijä ei ole laillisesti sopinut ylitöiden korvauksista, hän on oikeutettu lain edellyttämiin ylityökorvauksiin.

Miksi työaikapankista täytyy sopia työehtosopimuksessa? Eikö riittäisi, että ihmiset sopisivat asiasta esimiehensä kanssa ja pitäisivät kirjaa työtunneistaan?

Liukuvan työajan enimmäiskertymä voi olla työaikalain mukaan max. + 40 h. (TAL 1. luku 13 §). Tästä voidaan poiketa ainoastaan valtakunnallisella työehtosopimuksella (TAL 8. luku 40 §) tai sen valtuuttamana paikallisesti sopien.

Työneuvoston lausunto 1393-04: Yli 40 h säännöllistä työaikaa säästävät saldopankit, joita ei ole sovittu valtakunnallisella työehtosopimuksella tai sen valtuuttamana paikallisesti sopien, eivät ole lain mukaisia.

Yli 40 h säännöllisen työajan liukumakertymää ei siis voida laillisesti sopia työsopimuksella eikä paikallisella sopimuksella, ellei sopimusmahdollisuudesta ole sovittu työehtosopimuksella.

Työaikapankkiin saa kuitenkin säästää ylitöitä lain sallimissa rajoissa (250 h/v), matka-aikaa, vuosilomia tai lomarahoja.

Työaikalain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Työsuojelutarkastaja voi määrätä purettavaksi laittomasti rakennetun työaikapankkijärjestelmän.

Kuinka YTN on päätynyt nyt neuvotteluiden kohteena oleviin sopimustavoitteisiin?

Valmistauduttaessa neuvottelukierrokseen tehtiin edunvalvontatutkimus kaikille metsäteollisuudessa työskenteleville ylemmille toimihenkilöille. Tutkimus paljasti ylempien työsuhteiden ehtojen suurimpien epäkohtien liittyvät työaikakysymyksiin ja muutosturvaan.

Henkilöstön edustajista koostuva YTN:n metsäteollisuuden taustaryhmä päätti tutkimustulosten perusteella asettaa neuvottelutavoitteeksi toimialan linjan mukaisen yleiskorotuksen, työaikapankkimahdollisuudesta sopimisen sekä henkilöstön edustajien korvauksista sopimisen.

Kuinka YTN on päätynyt julistamaan ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellon?

Kevään 2010 neuvottelujen yhteydessä kysyttiin myös kentän mielipidettä työnantajan tarjouksesta, joka oli  0,5 prosentin yleiskorotus ilman tekstiparannuksia. Selkeä enemmistö ylemmistä toimihenkilöistä kannatti työnantajan esityksen hylkäämistä.

YTN Metsäteollisuuden taustaryhmä päätti vauhdittaa neuvotteluja uhkaamalla työnantajaa painostustoimilla, mikäli tarjous ei parane. Parempaa tarjousta ei tullut, joten taustaryhmä esitti YTN:n hallitukselle painostustoimien julistamista paperiteollisuuden ylempien sopimuksen piirissä oleviin työtehtäviin. YTN:n hallitus päätti asettaa ylityökiellon ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellon alkamaan 1.9.2010, ellei hyväksyttävään sopimukseen olla sitä ennen päästy.

Miksi YTN vaatii työehtosopimuksen laajentamista, kun tähänkin asti on pärjätty näin?

Työnantajapuolen ajama tupo-kauden päättyminen – ainakin toistaiseksi – merkitsee liittokohtaisten sopimusneuvottelujen merkityksen korostumista. Neuvottelukierroksella sovitaan palkankorotusten lisäksi työehdoista, joilla etsitään ratkaisuja henkilöstön kokemiin ongelmakohtiin.

Työnantaja on koventanut henkilöstöpoliittista linjaansa ylempiä toimihenkilöitä kohtaan vuosituhannen vaihteen alun jälkeen. Ylempiä on irtisanottu siinä missä työntekijöitäkin, ja ylemmät toimihenkilöt joutuivat metsäteollisuudessa muiden henkilöstöryhmien tapaan joukkolomautusten kohteeksi vuonna 2009. Tänä vuonna myös ylempiä toimihenkilöitä uhkailtiin palkanmaksun keskeytyksellä satamalakosta aiheutuneista tuotannonseisautuksista johtuen.

Muille henkilöstöryhmille on sovittu tällä kierroksella työaikapankkimahdollisuudesta tasaamaan tuotannonvaihteluista aiheutuvia heilahteluja työajoissa. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, että lyhytaikaisten lomautusten sijaan muut henkilöstöryhmät voivat turvautua työaikapankkiinsa keräämiin vapaisiin.

Haluavatko ylemmät toimihenkilöt kollektiivista sopimista?

YTN:n edunvalvontatutkimus paljastaa, että 93 prosenttia metsäteollisuuden ylemmistä haluaa sopia työsuhteidensa ehdoista sekä palkankorotuksista kollektiivisesti. Ainoastaan 7 prosenttia on sitä mieltä, että työsopimustaso riittää ylemmille toimihenkilöille.

Ylempien toimihenkilöiden asema metsäteollisuudessa on heikentynyt aikojen kuluessa. Ylempien työ on hyvin vastuullista, työpäivät venyvät ja matkustamista on paljon. Palkkakehitys ei ole vastannut viime vuosina ylempien työn vastuullisuutta. Ylityöt ja vapaa-ajalla matkustaminen korvataan metsäteollisuudessa huonosti.

Työnantaja ei vapaaehtoisesti palkitse ylempien toimihenkilöiden venymistä. Sen sijaan irtisanomisaallot, lomautuskierrokset ja palkanmaksun keskeytyksellä uhkailut koskevat myös ylempiä toimihenkilöitä.

Turvatakseen kaikkien ylempien toimihenkilöiden palkkakehityksen sekä työsuhteen ehtojen kehittymisen vastaamaan muuttuneita olosuhteita toimialalla YTN vaatii työnantajaa sitovia sopimuksia palkankorotuksista sekä keskeisistä työsuhteen ehdoista.